Nukkuva kuljettaja ei tee korjaavia liikkeitä
Kuljettajan vireystila ja liikenneturvallisuus ovat yhä useammin keskusteluihin nouseva aihealue
Väsymys liikenteessä on yleinen kuljettajien keskuudessa esiintyvä ongelma ja myös merkittävä liikenneonnettomuuksien osatekijä. Joka kahdeksannen kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden taustalla oli vireystilan lasku. Paljon sattuu vahinkoja, joihin väsyneen kuljettajan virhe oli osasyy. Väsymys ja erilaiset sairaudet ovat hyvin yleinen vaikuttava tekijä onnettomuuksissa edelleen. Neljännes kuljettajista on joskus torkahtanut rattiin ja väsyneenä on ajanut lähes jokainen. Miljoonalla suomalaisella on univajausta ja uniapnea on yhä yleisempää.
Miehet aiheuttavat suurimman osan väsymyskolareista.
Mieskuljettajat ajavat enemmän, pidempiä matkoja ja useammin öiseen aikaan. 18-25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat mieskuljettajat ajavat absoluuttisesti eniten nukahtamisesta johtuvia kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, 56-65-vuotiaat mieskuljettajat ajavat niitä suhteellisesti eniten. Naiset tunnistavat paremmin väsymykseen liittyvän ajokyvyn heikkenemisen ja siitä johtuvan onnettomuusalttiuden. Naiset kenties myös tunnistavat paremmin väsymykseen liittyvät riskit. Väsymyksestä tai nukahtamista johtuvien onnettomuuksien yleisyyttä ei tiedetä tarkkaan. Poliisitutkinnassa on lähes mahdotonta päätellä, onko jokin onnettomuus johtunut kuljettajan väsymyksestä.
Täytyy myös muistaa nopeasti kasvava haaste, sillä meillä on jo tällä hetkellä yli 570 000 +70-vuotiasta ja yli 100 000 +80-vuotiasta kuljettajaa liikenteessä. Valitettavasti kyvyt, taidot ja huomiokyky heikkenevät… Sairaskohtaukset osasyynä aiheuttavat lähes 100 kuolonkolaria/v. Erityisen vaarallisia liikenteessä ovat sydänsairaudet, korkea verenpaine ja päihderiippuvuus. Valitettavasti lähes neljännes kuolonkolareista on itseaiheutettuja.
Hoitamaton uniapnea on alkoholiakin suurempi riski liikenteessä
Uniapnea nostaa hoitamattomana liikenneonnettomuusriskin lähes kolminkertaiseksi. Päihtyneenä ajavilla riski on kaksinkertainen, ja lääkkeet tai huumeet nostavat riskin noin 1,6-kertaiseksi. ”On ollut oikeastaan yllätys, että uniapnea on yksittäisistä sairausryhmistä merkittävin riskitekijä”, sanoo unitutkija Markku Partinen. Hoitamattoman uniapnean aiheuttama liikenneonnettomuusriski on erittäin suuri. Hoidetun potilaan riski taas ei eroa merkittävästi terveen ihmisen riskistä. Yöllisistä hengityskatkoksista tunnettu uniapnea on yksi tavallisimmista vireystasoa laskevista sairauksista. Erityisesti ylipaino lisää riskiä sairastua uniapneaan.
Suomen unitutkimusseura ja Uniliitto arvioivat, että uniapneasta kärsii vähintään neljä (4 %) miehistä ja kaksi (2 %) naisista. Riskiä lisää se, että suuri osa uniapneasta kärsivistä suomalaisista ovat nimenomaan hoitamattomia. Partisen mukaan Suomessa arvioidaan olevan kolmesataa tuhatta (300 000) uniapneasta kärsivää, mutta hyvän hoidon piirissä on vain reilu parikymmentä tuhatta (20 000). Lähes miljoona suomalaista kärsii erilaisista univaikeuksista. Kärsitkö Sinä kenties uniapneasta tietämättäsi? Nukuttu yö ei virkistäkään…
Liikenneonnettomuusriski nukahtamisen aiheuttamana on suurin aamuyöllä klo 1-5. Riskiä lisäävät edeltävistä yövuoroista tai huonosti nukutuista öistä johtuva, riittämättömästä nukkumisesta ja levosta tullut univaje ja aamuyö. Päiväaikainen nukkuminen on laadullisesti heikompaa eikä se virkistä yhtä hyvin. Muista Sinä levätä ennen ajoa ja vältä raskaita aterioita ennen ajoon lähtöä, olet silloin turvallisempi kuljettaja. Kannattaako lähteä pitkän työviikon ja runsaiden tuntien jälkeen ajamaan? Olisiko turvallisempaa jäädä kotiin ja lataamaan omia akkuja vaikka liikuntaa harrastaen?
Nukkuva kuljettaja ei tee korjaavia liikkeitä.
Muista varmistaa aina oma ajokuntosi ja vireytesi ennen starttaamista.
Tunnista väsymys ja muista levätä.